Kansainvälisten maksujen pankin näkemykset stablecoineista
Kansainvälisten maksujen pankin (BIS) pääjohtaja Pablo Hernández de Cos on esittänyt kriittisiä näkemyksiä stablecoineista, todeten, että ne eivät ole luotettavia suurissa maksuissa. Hänen kommenttinsa tulevat samalla, kun uusi Rahoitusvakausinstituutin (FSI) tutkimus paljastaa merkittäviä eroja liikkeeseenlaskijoiden sääntelyssä eri maissa.
Stablecoinien uskottavuus ja vaihtoehdot
Hernández de Cos, joka on ehdolla Euroopan keskuspankin presidentti Christine Lagarden seuraajaksi ensi vuonna, kyseenalaisti stablecoinien uskottavuuden jokapäiväisenä maksuvälineenä. Hän korosti, että tokenisoidut pankkitalletukset tarjoavat vahvemman vaihtoehdon.
”Tokenisoidut talletukset tarjoavat suoremman polun hyödyntää tokenisaatiota samalla säilyttäen rahajärjestelmän perustat,”
hän totesi.
Sääntelyhaasteet ja vaikutukset
Kommentit tulevat aikana, jolloin sääntelijät ympäri maailmaa kamppailevat stablecoinien käyttöönoton kanssa. Uuden FSI-tutkimuksen mukaan suurilla markkinoilla on merkittäviä eroja siinä, miten stablecoinin liikkeeseenlaskijoita säädellään. Hernández de Cos myönsi, että stablecoinit voisivat alentaa hallitusten lainakustannuksia, mikä on myös Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessentin esittämä väite. Kuitenkin hän varoitti, että vaikutus voisi olla kaksisuuntainen kuluttajille. Jos asiakkaat siirtävät pankkitalletuksiaan stablecoineihin, pankit saattavat kohdata korkeampia rahoituskustannuksia, ja nämä kustannukset siirtyvät kotitalouksille ja yrityksille korkeampien lainakorkojen muodossa.
Yhteensopivuus ja rahapoliittinen itsenäisyys
Hernández de Cos viittasi myös rajalliseen yhteensopivuuteen stablecoin-alustojen välillä sekä vaikeuksiin soveltaa rahanpesun vastaisia sääntöjä johdonmukaisesti. Hän huomautti, että Yhdysvaltain dollarin sitomien stablecoinien kasvava käyttö Yhdysvaltojen ulkopuolella voisi heikentää rahapoliittista itsenäisyyttä ja vaikuttaa kotimaiseen rahapolitiikkaan.
FSI:n tutkimus stablecoin-sääntelystä
FSI:n torstaina julkaisema tutkimus vertasi stablecoin-sääntelyä Yhdysvalloissa, Euroopan unionissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Hongkongissa ja Singaporessa. Tutkimus havaitsi merkittäviä eroja siinä, mitkä tahot voivat laskea liikkeeseen stablecoineja ja mitä muita liiketoimintatoimintoja ne voivat harjoittaa. Yhdysvallat ja Singapore noudattavat suhteellisen rajoittavaa lähestymistapaa ei-pankki liikkeeseenlaskijoita kohtaan. Yhdysvaltain GENIUS-lain mukaan lainananto, staking, omistuskauppa ja kolmansien osapuolten kryptovarojen säilytys jäävät yleensä maksustablecoinin liikkeeseenlaskijoille sallittujen toimintojen ulkopuolelle.
Hongkong, Yhdistynyt kuningaskunta ja EU puolestaan ottavat vähemmän rajoittavan lähestymistavan, sallien joitakin lisätoimintoja erillisellä valtuutuksella, sääntelysuostumuksella tai muilla soveltuvilla luvilla. Tutkijat havaitsivat myös, että rajoitukset kaikissa viidessä lainkäyttöalueessa koskevat liikkeeseenlaskijaa, ei laajempaa yritysryhmää, mikä tarkoittaa, että muut ryhmän jäsenet voivat harjoittaa toimintoja, joita stablecoinin liikkeeseenlaskija itse ei voi.