Euroopan unionin kryptosäännöt
Euroopan unioni on ottanut käyttöön laajan joukon kryptotietojen jakamista koskevia sääntöjä, jotka muuttavat tapaa, jolla pörssit, lompakkopalveluiden tarjoajat ja muut kryptovarantojen palveluntarjoajat toimivat koko alueella. Uusi kehys, joka julkaistiin 26. marraskuuta asetuksen (EU) 2025/2263 mukaisesti, asettaa tiukat vaatimukset sille, miten kryptoyritysten on kerättävä, säilytettävä ja raportoitava käyttäjätietoja veroviranomaisille.
Tämä edustaa yhtä EU:n laajimmista yrityksistä tiukentaa digitaalisten varojen valvontaa, ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2026. Uudet DAC8-säännöt pakottavat standardoituun kryptoraportointiin koko EU:ssa.
Hallinnollinen yhteistyö ja raportointi
Muutosten keskiössä on hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (DAC8) laajentaminen, joka määrää automaattisen tietojenvaihdon EU:n jäsenvaltioiden välillä. Päivitetyt säännöt edellyttävät kryptovarantojen palveluntarjoajilta asiakastietojen ja -transaktioiden raportointia standardoidussa digitaalisessa muodossa.
Komissio toteaa, että tavoitteena on ”helpottaa tietojen viestintää” ja varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot raportoivat saman tason yksityiskohtia.
Asetus määrittelee teknisiä sääntöjä, mukaan lukien uusia standardilomakkeita, yhdenmukaisen tietokoneistetun raportointimuodon ja yksityiskohtaisen kryptovaranto-operaattorirekisterin luomisen. Jokaiselle raportointivelvolliselle kryptotoimijalle annetaan 10-numeroinen tunnistenumero, joka alkaa ISO-maakoodista, jotta rajat ylittävä valvonta sujuvoituu.
Rekisteröinti ja valvonta
Muutosten myötä rekisteristä poistettujen tietojen on edelleen oltava tallessa jopa 12 kuukautta, mikä osoittaa EU:n keskittymisen sääntelyvalvonnan jatkuvuuteen. Jäsenvaltioiden on myös päivitettävä komissiota vuosittain arvioistaan käyttäen uusia raportointimalleja.
EU:n tulevat kryptotietosäännöt herättävät uusia yksityisyyskeskusteluja. Uusi kehys tulee voimaan muiden suurten sääntöjen rinnalla. Varojen siirtoa koskeva asetus (TFR), joka laajentaa ”matkustussääntöä” kryptoon, tulee voimaan 30. joulukuuta 2024.
Kryptosääntelyn laajentuminen
Se edellyttää pörsseiltä ja lompakkopalveluiden tarjoajilta lähettäjien ja vastaanottajien tunnistamista siirroissa, mukaan lukien vuorovaikutukset itse isännöityjen lompakoiden kanssa. Yli 1 000 euron siirroissa käyttäjiltä voidaan pyytää todistamaan omistusoikeus yksityisiin lompakoihinsa.
Laajempi sääntelypaketti toimii myös yhdessä MiCA:n, EU:n lippulaivakryptokehyksen, ja alueen tulevien rahanpesusääntöjen kanssa. Suurten kryptotoimijoiden on suoritettava asiakastuntemus, raportoitava epäilyttävästä toiminnasta ja annettava energian kulutusta koskevia tietoja.
Valvontavallan integrointi
Euroopan komissio pyrkii myös syvempään valvontavallan integroimiseen. Viimeisimpien ehdotusten mukaan Euroopan arvopaperi- ja markkinaviranomainen (ESMA) voisi pian ottaa suoran valvonnan suurista rajat ylittävistä pörsseistä ja selvitysyhtiöistä.
Kannattajat, mukaan lukien EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde, väittävät, että hajautettu kansallinen valvonta on heikentänyt EU:n kykyä panna täytäntöön johdonmukaisia sääntöjä.
ESMA:n puheenjohtaja Verena Ross huomautti, että jokaisen jäsenvaltion oli rakennettava oma kryptovalvontakehys, ja kutsui päällekkäisyyksiä ”raskaksi taakaksi” sääntelijöille ja teollisuudelle. Suunnitelma kohtaa kuitenkin vastustusta. Luxemburg, Malta ja Irlanti ovat varoittaneet, että vallan siirtäminen keskitetylle viranomaiselle voi haitata pienempiä rahoituskeskuksia ja nostaa vaatimustenmukaisuuskustannuksia MiCA:n passitusjärjestelmän alaisille yrityksille.
Kansainväliset vaikutukset
Yksityisyyskeskustelu ulottuu kauas Euroopan ulkopuolelle. Rahoitusvakauslautakunta (FSB), G20:n ylin rahoitusvalvoja, varoitti äskettäin, että tiukat yksityisyyslait ympäri maailmaa rajoittavat rajat ylittävää yhteistyötä.
Viimeisimmässä tarkastelussaan FSB totesi, että eri lainkäyttöalueiden sääntelijät kamppailevat usein pääsyssä tarvittaviin tietoihin arvioidakseen riskejä kryptomarkkinoilla. Se lisäsi, että luottamuksellisuus säännöt viivästyttävät tietopyyntöjä ja joissakin tapauksissa pysäyttävät yhteistyön kokonaan.
Yhteenveto
EU:n käyttäjille uudet säännöt tarkoittavat suurempaa näkyvyyttä sääntelijöille kaupankäyntikäyttäytymisessä, lompakkovirroissa ja jopa operaattorirekisterin muutoksissa. Vaikka toimenpiteitä kehystetään työkaluina veropetosten, markkinoiden väärinkäytön ja talousrikollisuuden torjumiseksi, ne herättävät myös kysymyksiä siitä, kuinka paljon tietoa hallitusten tulisi kerätä kryptotoimijoilta.